Etusivu‎ > ‎Tarinoita Seiskarista‎ > ‎

Ravintolan keittiö tarjoaa

Kappale  Terja-Leena Pullin kirjoittamasta artikkelista Seiskari-seura ry. 70 vuotta - julkaistu Seiskarilainen-lehdessä no 13/2003. 

Ravintola Pirtissä tarjoiltiin aamiaista niille kesävieraille, jotka eivät sitä kortteerispaikassaan nauttineet, sekä lounasta ja illallista.

Pirtin maiknoksessa sanottiin: "Ruoka koetetaan saada mahdollisimman vaihtelevaksi ja kuitenkin huokeaksi. Rantakioskista itärannalla on saatavana kahvia ja virvokkeita."


Ruokalistalla oli paljon kalaa, jota saatiin tuoreena suoraan saarelaisilta. Suurta suosiota saavutti Kiilin Pärtyn palvaama ankerias. Monia muitakin raaka-aineita, vihanneksia, juureksia ja maitotuotteita, saatiin suoraan saarelta. Osa tilattiin mantereelta ja toimitettiin perille Suursaari-laivan mukana. Talviaikaan sahattiin merestä jääkimpaleita, jotka vietiin Pirtin kellariin ja peitettiin sahajauhoihin; näin saatiin kylmäsäilytystilat kesän ajaksi. Eila Pulli kertoo, että hänen Helena-äitinsä myi Pirttiin kasvattamiaan kasviksia sekä maitoa, kermaa ja itsekirnuttua voita. Eilaa neljä vuotta nuorempi Toivo-veli oli usein äidin asiapoikana. Eila ja muut isot tytöt tirskuivat, kun Toivo pyöritteli nokkahattua käsissään ja sai lopulta sanottua emännälle: "Äiti käski kysymään jot ostattaks työ värskii potattii!"

Ravintolasalin keskellä oli iso pöytä, johon ateriat katettiin. Asiakaspaikkoja oli n. 150, parhaimmillaan lounasaikaan kävi päivittäin yli sata ruokailijaa. Jokaisella pöydällä oli kello, jota soittamalla kutsuttiin tarjoilija paikalle. Eila muistaa erityisesti Airilan kolme veljestä Tampereelta, jotka kävivät Seiskarissa monena kesänä: "Olin ensimmäisiä päivä tarjoilijattarena, kun Airilan veljesten pöydässä soitettiin kelloa. -Neiti, mitä juotavia teillä on saatavana, kysyivät veljekset. -Meil on kahvii ja limonaatii ja viskyy, vastasin. -Tuokaa neiti meille viskiä, ilahtuivat Airilan veljekset. Kyllä heille nauru maittoin, kun palasin vichypullojen kanssa... Sen jälkeen veljekset aina kiusoittelivat minua viskitilauksen kanssa."

Pirtissä järjestetyissä iltamissa musiikista huolehti usein saaren oma Humina-orkesteri. Myös levytansseja järjestettiin. Iltamia pidettiin kesäaikaan kaksi kertaa viikossa. Alussa oli muuta ohjelmaa, lopussa tunti tanssia. Iltamissa viihtyivät niin kesävieraat kuin saaren oma väki. Kesävieraat olivatkin saarelaisille paitsi tulonlähde, niin varsinkin saaren nuorisolle myös tuulahdus suuresta maailmasta, uusista tavoista ja muodista, jolillekin jopa lupaus tulevaisuudesta. Seiskarilaistyttöjä lähti kotisaarelta lastenhoitajiksi ja kotiapulaisiksi niin kesävieraitten kuin heidän tuttaviensakin perheisiin. Ahkerat tunnolliset tytöt olivat mieluista työvoimaa mm. Helsingissä.