Etusivu‎ > ‎Tarinoita Seiskarista‎ > ‎

Koulunkäyntiä Seiskarissa

Ulla-Maija von Herzenin arvostelu kirjasta Kurki ja kymmenen saarnaajaa on julkaistu Seiskarilainen-lehdessä no 21/2010

"Opettajan virka Koiviston kuntaan kuuluvan Seiskarin ulkosaaren sekakansakoulussa, julistetaan täten haettavaksi koulujohtokunnalta siellä 30 päivän kuluessa alle merkitystä päivästä lukien. Palkkaedut: valtiolta 800 mk, saarelaisilta vapaa asunto, lämpö, valo ja noin 5 kapan ala perunamaata. Koulu avataan ensi syyskuun 1 p:nä. Seiskarissa toukok. 28 p. 1891. Johtokunta. Osoite: Wiipuri, Koivisto, Seiskari."

Näin komeasti haettiin Uuden Suomettaren palstoilla ensimmäistä opettajaa Seiskarin kansakouluun.


Lokakuussa 2009 ilmestyi Kurki ja kymmenen saarnaajaa - Seiskarin kansakoulun historiikki 1891-1939. Kirjan tekijä Jorma Leino ansaitsee täyden tunnustuksen ja kiitoksen työstään. Teos on täynnä tarkkaa tietoa opettajista ja koulusta sekä ihastuttavia oppilaiden koulumuistoja.

Nuo kymmenen saarnaajaa viittaavat koulun opettajiin, jotka toimivat myös saaraajina. Kurki on Fredrik Kurki, koulun ensimäinen opettaja, hän, joka onnekkaasti vastasi tuohon ilmoitukseen. Seuraajistaan poiketen Kurki ei ollut saarnaaja.

Lapsiluku lisäsi palkkaa
Fredrik ja Kristiina Kurjen tytär on kirjailija Hilja Valtonen. Näin hän on kertonut vanhemmistaan:

"Äiti-Kristiina, seiskarilaisen laivurin ja kalastajan tytär, edusti perheessämme tarvettä järjeä, työtä ja todellisuutta. Kun isä oli perin hyväntahtoinen ja hiukan saamaton, niin kaikki olisi mennyt hiukan vinoon, ellei äiti olisi kiltisti tarttunut ohjaksiin ja näyttänyt tietä ja suuntaa."

Opettajan palkkaus riippui monesta asiasta: opettajan perhesuhteista ja siitä, oliko hän perheensä pääasiallinen elättäjä. Lasten iällä ja lukumäärällä oli vaikutusta palkkaan. Ikälisiä maksettiin ja johtajanviran hoidosta sai erillisen korvauksen.

Opettajat saivat myös luontoisetuja. Vuodesta 1926 lähtein he saivat vähintään yhden huoneen ja keittiön asunnon, pilkotut polttopuut, valon, ulkouoneet ja vähintää kymmeneshehtaarin viljeltyä maata.

Vuonna 1934 Seiskarin kansakoulun johtajaopettajan palkka oli 24.288 markkaa vuodessa (nykyrahassa noin 8.170 euroa). Saarnaajan tehtävistä johtajaopettaja sai eri korvauksen seurakunnalta.

Opettaja otti vyönsä ja...
Lilja Malin, o.s. Pulli, muistelee, että opettaja Martti Kantele löi lapsia pienestäkin pahanteosta. Jos karttakeppi meni poikki, Kantele saattoi ottaa vyön vyötäröltään ja kokeilla sen tehoa oppilaisiin.

Kantele kysyi, mitä kotona syödään, eräs poika vastasi syövänsä "puttia" eli hapanmaitoon leikattuja pieniä leivänpalasia. Opettaja alkoi kutsua poikaa Puttiseksi.

Koulun viimeinen johtajaopettaja ja samalla saarnaaja oli Akseli Elomaa, jota monet entiset seiskarilaiset edelleen muistelevat.

Lauri Marttila kertoo koulunkäynnin päättymisestä. Vielä maanantaina 9.10.1939 mentiin kouluun. Tuolloin opettaja Elomaa kertoi lapsille luokassa ikävät uutiset. Lasten piti palata koteihinsa ja saaresta oli poistuttava uhkaavan sotatilanteen takia.

Elokuvia, äänestystä
Koulu oli tärkeä paikka Seiskarissa. Siellä pidettiin mm. raittiustilaisuuksia. Martoilla oli siellä omaa toimintaansa. Elokuvia näytettiin, laulukuoro Kaiku harjoitteli ja vuodesta 1907 alkaen koululla käytiin äänestämässä eduskuntavaaleissa.

Ja nuori lempi roihusi, totta kai. Seiskarin kansakoulun kävijöistä vihittiin 160 paria avioliittoon. Tämä oli noin 35 prosenttia koko koulun oppilasmäärästä!

Seiskarin kansakoulun historiikkia voi suositella kaikille saaressa asuneille ja siitä kiinnostuneille. Kirjan tunnelmaa luovat, viehättävät piirrokset on tehnyt Juhani Kuusela. Valokuvat on saatu Seiskari-seuran sekä yksityisten ihmisten ja yhteisöjen kokelmista.



Kurki ja kymmenen saarnaajaa on kirja, joka kannattaa lukea!