Seiskarin viimeinen matkailukesä oli 1939, samana syksynä saari
evakuoitiin. Väestö siirrettiin aluksi Kymenlaakson seudulle ja sieltä
edelleen Turun saaristoon; Merimaskuun, Rymättylään ja Kustaviin.
Seiskari-seuran toiminta jatkui sodasta huolimatta, nyt kuitenkin
tarkoitukseltaan muuttuneena, kotinsa iäksi menettäneiden saarelaisten
yhdyssiteenä.
Vuosikertomus Seiskari-seura r.y. toimivuodelta 1939
[...]
Katsellessa kulunutta toimivuotta, kun ravintolamme myynti oli
132.654:- markkaa, kesävieraita kävi 821 henkeä ja ravintolamme jättämä
nettovoitto 14.894:03, huomaa hyvin millä vauhdilla seuramme toiminta
oli kehittymässä suotuisaan suuntaan. Sitä katkerampaa onkin nyt todeta,
että kaikki on nyt kerrallaan menetetty. Mutta älkäämme antako
taloudellisen menetyksen lannistaa itseämme, vaan pitäkäämme päämme pystyssä
ja kiittäkäämme armeijaamme, joka kaikkivaltiaan avulla on jaksanut
turvata meille vapaan, vaikkakin supistetun, itsenäisen isänmaan. [...]
Merimaskussa lokakuun 9 päivänä 1940
Toivo R Rytkölä / Juho Heikkola
Seiskari-seuran toiminta hiipui 1961; saarelaiset olivat asettuneet
hajalleen pääasiassa Suomen rannikkokuntiin eikä seuran toimintaa
katsottu tarpeelliseksi jatkaa. Seuran varoin kustannettiin 1958 kirja
Seiskaria sanoin ja kuvin. |